Mokkulan liittymässä tuli raja vastaan ja se tietenkin lakkasi toimimasta. Se oli vielä ihan ymmärrettävää. Mutta kun kävin ostamassa lisää, niin se ei taaskaan, tietenkään, onnistunut ensimmäisellä kerralla. Ensinnäkin menin tietysti siihen Orangen liikkeeseen (naapurikylässä), josta olin liittymän hankkinutkin. Myymälässä oli kolme työntekijää ja yksi -minä- asiakas, mutta meni noin viisi minuuttia heiltä reagoida minuun ja kertoa, että yllättäen (!) máquinasta oli taas saldo loppu eli sillä ei voinut ladata simmiä. Joka on sinänsä ihmeellistä, että kyse on kuitenkin operaattorista ja siinä ei siirretä simmille mitään konkreettista, kuten esim. seteleitä.
No onneksi muistin, että kun olin ostamassa sitä mokkulaa viereisestä liikkeestä, niin tarjosivat sieltä minulle myös liittymää. Menin siis sinne, jossa on ystävällistä ja englanninkielistä palvelua. Homma selvä ja ostin peräti 2 gigaa (1 giga kesti vajaan 2 viikkoa) eikä maksanut "kuin" 20 euroa.
Muuten hyvä, mutta liittymä ei toiminut edelleenkään. Tai toimi, mutta niin hitaasti, että mikään sivu ei ehtinyt aueta, kunnes tietokone hermostui ja kyseli, olenko ihan varma, että haluan vielä odottaa...EN!
Ei kun taas karauttaen naapurikylään kyselemään, että mitä hittoa. Palasin lauantaina liikkeeseen, jossa olin liittymän ladannut. Taas ystävällinen palvelu ja sujuvalla englannilla ilmoitus, etteivät he voi tehdä mitään. He vain lataavat liittymän, lopusta vastaa operaattori. Siis taas Orangelle, jossa tällä kertaa minuun reagoitiin ja tiedusteluuni englannin kielen taidosta vastattiin jopa "poco" eli vähän. Tosin siihen se englannin taito sitten ko. henkilön kohdalla loppuikin. Onneksi tällä kertaa paikalla oli toinen myyjä, joka poikkeuksellisesti puhui englantia. Aikani väännettyä rautalangasta, että ei, vika ei ole mokkulassa eikä tietokoneessa (testasin puhelinliittymälläni), suostuivat he tarkistamaan liittymän. Aikansa meni ennen kuin keksivät, että koska liittymä on ladattu uudelleen saman kuukauden aikana, sille piti tehdä jotain, en ymmärtänyt mitä, mutta se jokin pitäisi tehdä siellä toisessa liikkeessä. Koska kuitenkin olin juuri tullut sieltä, en suostunut lähtemään. Ja koska olin operaattorin liikkeessä ja omalla työkokemuksellani tiesin, että heidän on pakko pystyä tekemään asialle jotain. Kun siis itsepäisesti seisoin paikallani, niin sain (syvän huokaisun saattelemana) myyjän vihdoin korjaamaan asian. Ja ihme kumma liittymä tosiaan toimii nyt.
Asiakaspalvelu ei siis ole tämän maan parhaita puolia ja siitä toinen esimerkki kaupan kassalta. Ostin ennen joulua kaiken muun lisäksi ruokakaupasta pullollisen viiniä. Oikein hyvää, täälläkin jopa 8 euron hitaisen, mutta kun oli tarjouksessa, vain 3,50... Kassalla jo vähän ihmettelin lopullista summaa, mutta olihan siinä kaiken näköistä. Kotona sitten vasta tarkastin kuitin ja totesin, että minulta oli veloitettu pullosta täysi hinta, kuten myös toisesta tarjouksessa olleesta tuotteesta. Siitä lähtien olen tarkastanut kuitit jo paikanpäällä.
Samalla liittymän korjausreissulla kävin siis kaupassa ja taas kaksi virhettä. Summat eivät olleet suuria, mutta sen verran kuitenkin, että ajattelin mainita. Myyjä tarkkasti kuitin, soitti jonnekin ja totesi, että juu virhe on ja asiakaspalvelu korjaa asian. Siis toiselle tiskille ja uudestaa selittäen mistä on kyse. Taas soitto jonnekin ja kyllä virhe on ja jopa kaksi. Molemmat korjataan, mutta kahdella eri toimituksella ja papereita täytetään...välillä jo mietin, onko 3,75 euroa kaiken tämän väärtti.
Jos siis aikoo vetää herneen nenään siitä, että kaikki ei ihan aina toimi, niin sitten tämä ei ole oikea paikka. Televisio-ohjelmat eivät esim. ala silloin kuin ne ilmoitetaan alkavaksi, vaan todennäköisesti jo vähän aikaisemmin ja mainoskatkot tulee milloin sattuu, vaikka kesken lauseen ja kun jatkuu, niin uusi mainoskatko saattaa alkaa jo ennen kuin samasta kohtauksesta päästään eteenpäin. Oli kieltämättä aluksi hieman hämmentävää...kuin myös se, että samaa sarjaa esitetään pari, kolme jaksoa peräkkäin ja ilman niitä mainoskatkoja, eikä välttämättä missään kronologisessa järjestyksessä.
Asun uudessa talossa, mutta huoneiston oven lukko ei toimi kunnolla ja sen kanssa joudun taistelemaan joka päivä, mutta vessan oven osaan jo avata lyömättä otsaani siihen. Lattian laatoitus nimittän kanittaa sen verran, että oven aukeaminen tyssää kesken kaiken.
Nämä kaikki ovat kuitenkin toisarvoisia asioita, sillä ihmisistä täällä välitetään. Poskisuudelmia vaihdetaan, katsotaan silmiin, kysellään kuulumisia, puhutaan (jopa tällaiselle ummikolle, kysellään vaan välillä "comprendo?") ja ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita. Ja täällä tuskin kukaan kuolee suojatielle. Vaikka itse seisot jo suojatien reunassa odottamassa, että auto menee ohi, niin autoilija pysähtyy antaakseen sinulle tietä. Poikkeuksetta.
Anne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti