sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Sitä elämää

Viikonlopun ohjelmaan on jo vakiintunut lauantain churroaamiainen ja omalla kylällä olevat markkinat. Churrot ovat munkkitaikinan tapaisesta pursotettuja isoja kiekuroita, jotka uppopaistetaan ja pätkitään. Perinteisesti niitä kastetaan "suklaaseen" eli tosi paksuun kaakaoon. Me gusta!

Niiden voimilla jaksaa kävellä markkinat läpi ja kuten eilen, jonottaa ainakin yli puoli tuntia vuoroaan vihannes/hedelmäkojulla. Sain numeron 39 ja menossa oli 80 jotain...
Aika ei kuitenkaan tullut pitkäksi, kun seurasi viiden myyjän vauhdikasta sinkoilua ja asiakkaiden palvelemista, samalla kun he huutelevat kiitettävällä voluumilla hintoja ja tarjouksia.



Eilen sain myös vihdoin hommattua nettiliittymän ja mokkulan koneeseen. Tämä osasto on ollut sitä mañana meininkiä... Puhelinliittymän hankinta onnistui jo toisella kerralla (ensimmäisellä kerralla "máquina" oli rikki), mutta toisen liittymän sainkin sitten vasta kolmannella yrittämällä. Ekalla kerralla oli lauantai, ei onnistu kuin ma-pe, toisella kerralla oli rahat loppu "máquinasta" (operaattori ei siis ollut ladannut saldoa, josta sitä myydään asiakkaille)...ja kyse on siis prepaid-liittymistä! Ei muuten onnistu sitten liittymän eikä mokkulan ostaminen ilman passiakaan...

Toinen mañana asia tuntuu olevan tuo avokadojen poiminta. Ensin odoteltiin pyhien loppumista (ja täällähän ne loppuu todella vasta loppiaiseen), seuraavaksi tukkuhintojen nousua ja nyt...jotain. Mutta onneksi minulla on tuo tukkuhomma, niin ei tarvitse pelkästään syödä avokadoja.
Ja nyt on taas mahdollista, että ensi viikolla, ehkä, mennäänkin keräämään. Jonain päivänä se kuitenkin tapahtuu, sillä ei niitä puuhunkaan jätetä, joten turha hötkyillä. Avokado kypsyy nopeasti, kun se on poimittu, mutta sitä voi "säilyttää" puussa jopa 4-6 kuukautta. Jotain olen siis jo opiskellutkin. :-)

Viikonloppuuni ehdottomasti myös kuuluva on jalkapallo tai lähinnä sen seuraaminen, joko livenä tai baarissa tv:n välityksellä. Molempia on jo tullut harrastettua ja iso osa hupia on tämän jalkapallohullun kansan seuraaminen sekä sen mukana eläminen.

Paikallisen ylpeyden kotiareena La Rosaleda, jonne mahtuu vajaat n. 29 000 katsojaa


Tämän sunnuntain ohjelmasta jäi puuttumaan Nerjan kirpputorilla käynti ja ajelu johonkin lähikylään, sillä täällä on tänään satanut...Aurinkorannikolla! ;-) Noh, nimeä ei tarvitse vielä muuttaa, sillä tämä on nyt ensimmäinen kokonainen päivä (yhtenä yönä satoi myös) täällä olo aikanani eli viiteen viikkoon.

Yhden ajelun kohde, Cómpeta

Huomenna onkin vuorossa työpäivä, joten palataan taas itse asiaan!


Anne




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti